LAHTI - HOLLOLA - LAHTI
FINLANDIA-HIIHTO
27.-28. helmikuuta 2021

Historia 70-luku

80-luku90-luku2000-luku2010-luku

 

Finlandia-hiihdon alkuajat

Keski-Euroopassa hiihdettiin 1970-luvun alkupuolella jo useita pitkiä hiihtoja. Suomen Ladun (perustettu vuonna 1938, aloitti kansanhiihtojen järjestämisen maassamme vuonna 1946) johtomiehiin kuulunut innokas terveysliikunnan puolestapuhuja Erik Pihkala oli mukana Italian Marcialongassa, jossa häneltä kyseltiin, miksi Suomessa ei järjestetä Wasa-hiihdon tapaista kilpailua, johon tuhatkunta jokavuotista Keski-Euroopasta tulevaa hiihtäjää osallistui jo silloin, voisivat samalla matkalla osallistua Suomessa järjestettävään kisaan.

"Finlandia-hiihto tunnetaan yhtenä Worldloppetin (1978) perustajajäsenenä. Vähemmän tunnettuna tietona Finlandia-hiihto oli kuitenkin mukana jo Euroloppetin perustamisessa 1974, sillä kansainvälisyys oli järjestäjien tavoite heti alusta lähtien."

Tästä innostuneena Erik Pihkala ja toinen helsinkiläinen hiihtotapahtumiin tutustunut Raoul Furstenborg alkoivat miettiä ajatusta suomalaisesta kansainvälisestä massahiihtotapahtumasta.

Pihkalan toimesta kutsuttiin ensimmäiseen kokoukseen Hämeenlinnaan hiihtoreitin kuntien, latuyhdistysten, laturetkien järjestäjien sekä Suomen Ladun edustajat. Kokouksessa päätettiin ryhtyä toimiin kansainvälisen laturetken aikaansaamiseksi Ruotsin Vaasa-hiihdon ja Italian Marcialongan esikuvien mukaan.

Nimiehdotuksina hiihdolle esitettiin mm. Suomi-hiihtoa, Ainolan-hiihtoa ja Sibelius-hiihtoa, sillä alun perin reitti oli suunniteltu ohittavan Ainolan - Jean ja Aino Sibeliuksen kodin Järvenpäässä. Sibeliuksesta johdettiin hiihdon lopullinen nimi, Finlandia-hiihto. Reitti suunniteltiin kulkevaksi Hämeenlinnasta Hyvinkäälle.

Suomen Ladun organisaatio tuli alusta alkaen järjestelyjen johtoon ja ensimmäinen Finlandia-hiihto päätettiin järjestää 18.2.1973. Finlandia-hiihtoa ei ole kertaakaan jouduttu peruuttamaan historiansa aikana, mutta melko tuntematon tosiasi on se, että ensimmäinen Finlandia-hiihto jouduttiin peruuttamaan lumen vähyyden vuoksi.

Lahti mukaan kuvioihin

Vuoden 1973 alkupuolella Lahden Hiihtoseurassa suunniteltiin Salpausselänkisojen yhteyteen lisää tapahtumia. Keskusteluissa oli esillä mm. Vesijärven ympärihiihto. Erik Pihkala otti yhteyttä Lahden Hiihtoseuran puheenjohtajaan Erkki Linkoon. Linko halusi monipuolistaa Lahden Hiihtoseuran toimintaa, ja hänellä oli valmis organisaatio. Hämeenlinnalaiset olivat ajaneet asiaa jo edellisenä talvena ja olivat siksi innolla mukana. Loppuvuodesta 1973 hyväksyttiin yhteistyösopimus Suomen Hiihtoliiton, Lahden Hiihtoseuran, Suomen Ladun ja Hämeenlinnan Hiihtoseuran kesken. Näin usealla eri taholla versonneet ajatukset löysivät yhteen.

Järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi valittu Risto Rytökosken mukaan ensimmäisen Finlandian tavoitteeksi oli asetettu 2000 hiihtäjää. Rytökosken asettamaa tavoitetta kasvattaa Finlandia-hiihdon Vaasa-hiihdon mittaiseksi 10000 hiihtäjän massatapahtumaksi kummasteltiin. Hänen suunnitelmat kuitenkin toteutuivat nopeammin kuin monet olivat uskoneetkaan.

 

1974

Finlandia-hiihdon synty ajoittui erääseen hiihtohistorian murrosvaiheeseen. Lasikuitusukset olivat lyöneet itsensä läpi Falunin kisoissa ja ne syrjäyttivät kertaheitolla perinteiset puusta tehdyt sukset.

Hiihdon maskotti, kesken talviuniensa herätetty jääkarhu, jäi ensimmäisen kerran hiihtomassan jalkoihin.

"Marita Puusola Lahdesta oli kaikkien aikojen ensimmäinen Finlandia-hiihtoon ilmoittautunut henkilö. Historiallisen ilmoittautumisen otti vastaan hiihdon sihteeri Vappu Määttänen."

Aurinkoisessa pikkupakkasessa ensimmäiseen Finlandia-hiihtoon lähti ladulle lykkimään puolisentoista tuhatta hiihtäjää. Armeijan kenttätykki lähetti hiihtojoukon matkaan 73 sekuntia liian aikaisin - kesken maaherra Valdemar Sandelin puheen - joten innostusta riitti alusta lähtien. Hiihtämässä oli niin olympiavoittajia kuin julkimoitakin. Suomalaisille tärkeänä yksityiskohtana paras ruotsalainen tuli maaliin vasta 48:na.

P75 24.2.1974
Miesten voittajat :
1. Jorma Kinnunen 4.49,23
2. Pentti Torni 4.52,41
3. Ole Ellefsäter (Norja) 5.02,41

Naisten voittaja :
Saara Saarinen 6.46,48

Osallistujia 1334

→ 1975

 

1975

Talvi 1975 oli erittäin vähäluminen ja Finlandia-hiihdon peruuttaminen oli hiihtomonon narun varassa. Hiihdon imagon kannalta peruuttaminen katsottiin liian rajuksi ratkaisuksi ja niin päätettiin matka siirtää Lahden ympäristöön ja lyhentää reitti 50 kilometriin. Lähtö järjestettiin Vesijärven jäälle. Tämän jälkeen reitti myötäili ensimmäisten Salpausselän kisojen 50km:n matkaa vuodelta 1923.

Kisapäivänä kaunis sää suosi hiihtäjiä, lopussa latu tosin muuttui vetiseksi. Varaslähdöltä ei nytkään vältytty, maaherran puhe jäi pitämättä, kun kärki rynnisti ladulle. Maaliin pääse karvan verran yli 2000 hiihtäjää. Järjestäjien satsaus kansainvälisyyteen alkoi tehota: kaukaisimmat hiihtäjät olivat Pohjois-Amerikasta ja Australiasta.

Hiihdon sensaatioita oli 50-vuotiaan hiihtokuninkaan Veikko Hakulisen sijoittuminen kahdeksanneksi. Latujen ja välineiden kehityksestä kertoo se, että Hakulisen aika oli 2.36,30. Oslon talviolympialaisissa 1952 Hakulinen oli parhaina päivinään voittanut 50 km:llä ensimmäisen olympiakultansa ikimuistoisella ajalla 3.33,33.

P50 23.2.1975
Miesten voittajat :
1. Alpo Virtanen 2.27,35
2. Pauli Siitonen 2.27,35
3. Veikko Huhtinen 2.29,01

Naisten voittaja :
Marita Schleich (Länsi-Saksa) 3.14,43

Osallistujia 2001

→ 1976

 

1976

Pauli Siitonen ei ollut mukana ensimmäisessä Finlandia-hiihdossa ja toisessa hän hävisi Alpo Virtaselle suksenmitan verran. Kolmannessa hiihdossa Siitonen otti dramaattisten vaiheiden jälkeen ensimmäisen voittonsa. Siitonen ja Alpo Virtanen olivat edellisen vuoden tapaan loppukilometreille asti kärjessä, mutta Virtanen kompuroi vähän ennen loppukiriä ja jäi. Kolmantena ollut Jorma Kinnunen (vuoden 1974 voittaja) kiri kiivaasti Siitosta kiinni, mutta pudotti 300 metriä ennen maalia toisen sauvansa ja jäi lopulta ratkaisevasti. Pauli Siitonen saapui maaliin ensimmäisenä ja hallitsi suvereenisti Finlandiaa seuraavat viisi vuotta.

Nopein 162:stä naishiihtäjästä oli legendaarinen Siiri ”Äitee” Rantanen, joka 51 ikävuodestaan huolimatta hiihti matkan alle kuuden tunnin.

Osallistujamäärä kohosi jo päälle kolmen tuhannen hiihtäjän ja osallistujia oli 14 eri maasta.

P75 29.2.1976
Miesten voittajat :
1. Pauli Siitonen 4.15,46
2. Jorma Kinnunen 4.15,55
3. Alpo Virtanen 4.16,26

Naisten voittajat :
1. Siiri Rantanen 5.54,16
2. Leena Soini 6.08,43
3. Edith Holdener (Sveitsi)

Osallistujia 3211

→ 1977

 

1977

”Kun kerran käyttää hiihtäjän titteliä, niin sille pitää olla myös katetta. Nyt sitä tuli.” – Näin sanaili Lahden Hiihtostadionilla vuoden 1977 Finlandian jälkeen 52-vuotias Siiri ”Äitee” Rantanen voitettuaan jälleen naistensarjan. Vain 298 raavasta miestä pääsi hänen edelleen.

Finlandian suosio oli jatkuvassa kasvussa. Nyt ilmoittautuneita oli jo päälle 5000. Sää ei edelleenkään suosinut Finlandiaa: Katumajärven jäällä Hämeenlinnassa oli vettä ja lähtö jouduttiin siirtämään vara-alueelle Kappolan pelloille. Keli oli vaikea ja hiihtäjille noteerattiin yleisesti edellisiä vuosia hitaampia aikoja.

Jorma Kinnunen havitteli tosissaan vuoden 1974 voittonsa uusimista, mutta mahdollisuudet olivat kariutua jo ennen lähtöä. Kinnunen oli juuttunut ruuhkaan ennen lähtöä väenpaljouden takia ja joutui jouksemaan lähtöalueelle kolmen kilometrin päästä, ehti hädin tuskin sipaista voidetta suksiensa pohjiin kun oli jo lähdettävä. Puolimatkassa hän oli kolme minuuttia kärkijoukkoa jäljessä, mutta voiteli Lammilla suksensa uudelleen ja kiri kärjen kiinni. Pauli Siitonen oli kuitenkin tällä kerralla ylivoimainen ja karkasi pääjoukolta jo 50 kilometrin kohdalla voittaen toiseksi tulleen Kinnusen yli seitsemällä minuutilla.

P75 20.2.1977
Miesten voittajat :
1. Pauli Siitonen 4.43,12
2. Jorma Kinnunen 4.50,49
3. Heikki Ripatti 4.52,19

Naisten voittajat :
1. Siiri Rantanen 6.19,39
2. Lea Hakio 6.24,39
3. Kaisa Mikkola 6.18,55

Osallistujia 4547

→ 1978

 

1978

Kostean sumuinen sää, vetinen latu, räntäsade ja siitä johtuva huono luisto haittasivat hiihtäjiä talvella 1978. Katumajärven jäällä oli vettä, mutta sieltä silti lähdettiin.

Ilmoittautuneiden määrässä oli taas hivenen kasvua, päästiin jo melkein kuuteen tuhanteen. Ulkomaalaisia oli jo lähes 500, heistä yli puolet Ruotsista. Keskeyttäneitä oli kymmenisen prosenttia, enemmän kuin kertaakaan ensimmäisen Finlandian jälkeen.

Hiihdon MM-kilpailut olivat samana talvena Lahdessa ja siksi Finlandia hiihdettiin tavallista myöhemmin. Se aiheutti hankalia yhteensattumia: samana sunnuntaina kisailtiin sekä Vaasa-hiihdossa että Pirkan hiihdossa ja lisäksi Ruotsin hiihtokisat Falunissa ja Puijon Talvikisat Kuopiossa veivät huippunimiä, joihin oltiin jo edellisinä vuosina totuttu.

Worldloppet, johon Finlandia-hiihto kuuluu ainoana Suomesta, perustettiin kansainvälisten hiihtomaratonien katto-organisaatioksi Uppsalassa. → kts. lisätietoja

P75 5.3.1978
Miesten voittajat :
1. Pauli Siitonen 4.55,16
2. Pentti Torni 4.55,19
3. Jorma Kinnunen 4.55,35

Naisten voittaja :
Kaisa Mikkola 6.18,55

Osallistujia 4857

→ 1979

 

1979

Finlandia on ensisijaisesti massahiihto, laturetki. Suurta yleisöä ja tiedotusvälineitä kiehtoo kuitenkin myös kilpailu kärkipaikoista. Finlandia-hiihdossa suomalaiset olivat vuoteen 1978 jakaneet keskenään kärkipään sijoitukset miehissä, mutta talvella 1979 valta oli vakavasti uhattuna. Vaasa-hiihdon voittaja vuodelta 1977, olympia- ja MM-mitalisti Ivan Garanin Neuvostoliitosta oli yksi ennakkosuosikeista, samoin Ruotsin Ola Hassis.

Voittajaksi selviytyi kuitenkin taas Pauli Siitonen: ”Vuorovedolla kilpailu sujui odotuksien mukaan. Lopussa vauhti oli kovaa, mutta oikein ajoitettu nykäys tepsi”, analysoi Siitonen maalissa.

Kilpailun paisumisen takia järjestäjät asettivat ensimmäisen kerran osanottajakaton. Mukaan päätettiin ottaa korkeintaan 7000 hiihtäjää. Ulkomaalaisten runsas mukaantulo nosti ilmoittautuneiden määrän lopulta 7224:ään. Heistä ladulle lähti 6811 ja maaliin asti 6645 – kerrankin kauniissa säässä.

Vuoden 1978 MM-kisojen areena, Lahden uusi upea urheilukeskus pääsi esille ja loi upeat puitteet hiihdolle.

P75 25.2.1979
Miesten voittajat :
1. Pauli Siitonen 4.10,19
2. Ola Hassis (Ruotsi) 4.10,27
3. Ivan Garanin (Neuvostoliitto) 4.10,32

Naisten voittajat :
1. Lea Hakio 5.14,25
2. Siiri Rantanen 5.39,04
3. Hanna Vesteri 5.40,33

Osallistujia 6645

→ 1980

 
Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.
korvaa

Finlandia-hiihto on voittoa tavoittelematon organisaatio. Osallistumismaksuista kertyneet saatavat (kulujen jälkeen) jaetaan tapahtumaa järjestävien urheiluseurojen, Lahden Hiihtoseuran ja Hollolan Urheilijat -46, kesken. Osallistumalla Finlandia-hiihtoon tuet suomalaista nuorisourheilua.