LAHTI - HOLLOLA - LAHTI
FINLANDIA-HIIHTO
22.-23. helmikuuta 2020

Historia 80-luku

70-luku90-luku2000-luku2010-luku

 

1980

Vuonna 1980 Finlandia-hiihdon järjestäjät asettivat osanottajamäärän ylärajaksi 8000 hiihtäjää. Suuremmalle joukolle ei uskottu pystyttävän tarjoamaan täysipainoista huoltopalvelua.

Yläraja täyttyi kuitenkin jo ennen vuodenvaihdetta, ja kun tavalliseen tapaan ulkomaisia osanottajia odoteltiin hiihtopäivään asti, joten lopulliseksi määräksi tuli 8419. Heistä 8027 pääsi starttaamaan ja maaliin tuli 7618.

Eri maita mukana oli jo 20, ulkomaisia hiihtäjiä liki 700 ja eksoottisimmat vieraat tulivat Irlannista, Belgiasta, Luxemburgista, Espanjasta ja Japanista.

Erinomainen sää suosi hiihtoa. Muutaman asteen pakkanen loi edellytykset luistavalle kelille. Pauli Siitonen teki tutun nykäyksensä reitin loppupuolella ja vanha kiistakumppani Jorma Kinnunen joutui antautumaan , tosin vain kuuden sekunnin erolla. Jarmo Kopra tuli maaliin kolmantena, hänen jälkeensä saapui maaliin kolme kovaa Neuvostoliiton hiihtäjää: Aleksander Jurasov, Vladimir Lukjanov ja Aleksei Abisov.

Naisten kilvassa saatiin uusi ykkönen. Ensimmäisen kerran Finlandian hiihtänyt kiteeläinen emäntä Sisko Kainulainen hämmästytti vauhdillaan niin naiset kuin miehetkin: 76. sija kokonaiskilpailussa ja 24 minuutin ero toiseksi nopeimpaan naishiihtäjään. Sisko Kainulainen dominoi Finlandia-hiihtoa voittamalla naistensarjan kuusi kertaa peräjälkeen. Kaiken kaikkiaan hän voitti Finlandian naiset uskomattomat 12 kertaa.

P75 24.2.1980
Miesten voittajat :
1. Pauli Siitonen 3.56,03
2. Jorma Kinnunen 3.56,09
3. Jarmo Kopra 3.56,16

Naisten voittajat :
1. Sisko Kainulainen 4.28,28
2. Tarja Nieminen 5.02,51
3. Lea Hakio 5.09,38

Osallistujia 7618

→ 1981

 

1981

Vuonna 1981 se sitten tapahtui – Voitto meni Ruotsiin, ainakin puoliksi. Ruotsinsuomalainen Matti Kuosku sauvoi ensimmäisenä Finlandia-hiihdon maaliin. Hän oli 14 vuotta aikaisemmin muuttanut naapurimaahan Kemijärveltä. ”Kun näin Lahden hyppyrimäet, niin aloitin kirin,” kertoi voittaja maalissa. Kuosku oli aikaisemmin voittanut Vaasa-hiihdon vuosina 1974 ja 1976.

Kilpailu oli kärjen osalta kaikkien aikojen tasaväkisin: 15 ensimmäistä oli maalissa 105 sekunnin sisällä, heidän joukossaan yhdeksän ulkomaalaista. Heikki Ripatti hiihti toiseksi jättäen Pauli Siitosen kolmanneksi. Maratonhiihto on niin rajua puuhaa, että siinä ei poikasilla ole asiaa kärkeen. Kuosku ja Ripatti olivat 39-vuotiaita, Siitonen jo 43.

Naisista Sisko Kainulainen oli taas ylivoimainen. Erja Manninen tuli 21 minuuttia hänestä jäljessä.

Keski-Euroopan maratonhiihdoissa käytetty hiihtoluistelu oli melko yleistä Finlandiassakin jo talvella 1981. Finlandia oli suomalaisista hiihtokilpailuista tämän tyyliin edelläkävijä. Pauli Siitonen oli luistellut pitkiä rupeamia Hämeenlinnan ja Lahden välillä jo edellisinä vuosina, ja nyt muut ottivat hänestä oppia.

Ilmoittautuneita oli 9670, heistä lähti aamusumussa matkaan 9243 ja maaliin saapui 8899 hiihtäjää.

P75 22.2.1981
Miesten voittajat :
1. Matti Kuosku (Ruotsi) 4.14,55
2. Heikki Ripatti 4.14,59
3. Pauli Siitonen 4.15,01

Naisten voittajat :
1. Sisko Kainulainen 4.53,39
2. Erja Manninen 5.14,38
3. Lea Hakio 5.21,47

Osallistujia 8899

→ 1982

 

1982

Vuoden 1982 Finlandia-hiihdon erikoisuus ja arvovaltaisin osanottaja oli Japanin keisarillisen perheen jäsen, keisari Hirohiton veljenpoika, prinssi Tomohito. Urheasti korkea-arvoinen vieras taivalsi reitin alusta loppuun. Eksoottisen latuasematarjoilun vuoksi hänellä oli jopa oma maistaja mukanaan. Kymmenen asteen pakkanen ja auringonpaiste loivat erinomaiset olit hiihtämiselle ja prinssi selvisi Lahteen ajassa 10 tuntia 12 minuuttia. Maaliintulojärjestyksessä hän oli 10549.

Finlandiassa ylitettiin siis 10000 hiihtäjän haamuraja. ”Katoksi” asetettiin 10500 hiihtäjää ja se saavutettiin jo syyskuussa 1981. Ulkomaalaiset mukaan lukien ilmoittautuneita oli kaikkiaan 11158, lähtijöitä 10901 ja maaliintulijoita 10639. Keskeyttäneitä oli vain 262: keskeyttämisprosentti 2,4 oli hämmästyttävän pieni.

Kärjessä kilpailu oli tiukkaa. 11 ensimmäistä tuli maaliin minuutin sisällä, hiihtostadionilla oli yhdessä sumpussa kuusi hiihtäjää. Ruotsin Matti Kuosku nykäisi taas 1,5 kilometriä ennen maalia ja ohitti Norjan Nils-Tore Andreassenin pitäen johdon maaliin asti. Andreassen tuli kolmanneksi toisen norjalaisen Magnar Rismyhrin jälkeen. Suomalaiskolmikko Jorma Kinnunen ja Rautaruukin miehet Tauno Puoskari sekä Rauno Juola jäivät kärjestä muutaman suksenmitan.

Sisko Kainulaisesta alkoi tulla Finlandian legenda. Hän otti kolmannen voittonsa naisten sarjassa – ja millä tavalla: 41 minuuttia ennen toiseksi tullutta Erja Mannista. Kainulaisen kokonaissijoitus oli 72. kun Mannisen kokonaissijoitus oli 862. Juuri ennen Siskoa ylitti maalilinjan Itävallan Walter Mayer, jonka ansiolistalla oli mm. Vaasa-hiihdon voitto!

P75 28.2.1982
Miesten voittajat :
1. Matti Kuosku (Ruotsi) 3.56,22
2. Magnar Rismyhr (Norja) 3.56,23
3. Nils-Tore Andreassen (Norja) 3.56,24

Naisten voittajat :
1. Sisko Kainulainen 4.19,12
2. Erja Manninen 5.00,36
3. Marja-Liisa Hämäläinen 5.02,02

Osallistujia 10639

→ 1983

 

10. Juhlahiihto - 1983

Finlandia-hiihdon 10-vuotisjuhlahiihto.

Juhlahiihtoa juhlistivat mm. Finlandia-hiihdon ”isän,” vuonna 1978 edesmenneen Erik Pihkalan muistomitalien jako, 10-vuotisjuhlanäyttely Lahden Hiihtomuseossa, hiihdosta tehtyjen tutkimusten julkistaminen ja kaikki kymmenen kertaa mukana olleiden hiihtäjien erityinen huomioiminen.

Osanottajamäärässä rikottiin taas ennätyksiä. 12500 ilmoittautuneen raja tuli täyteen 23.8.1982. Ulkomaalaiset nostivat lopulliseksi määräksi 13400. Heistä matkaan lähti 12576 ja maaliin tuli 12083. Naisia tuli maaliin yli tuhat ja saman verran myös ulkomaalaisia. Vieraita tuli mm. Portugalista, Liechtensteinistä sekä Uudesta-Seelannista.

Heikko jää Hämeenlinnassa aiheutti harmaita hiuksia järjestäjille, mutta Katumajärven jäältä pystyttiin kuitenkin lähtemään. Lähtöalue oli jo 1200 metriä pitkä, 48 latua rinta rinnan! Jään paksuutta mitattiin jatkuvasti, sillä suuren hiihtäjämäärän lisäksi jäälle tarvittiin myös kaikenlaista oheislaitetta ja huoltorekkaa. Lahden puolessa Suurhalli oli ensimmäistä kertaa käytettävissä varusteiden jakopaikkana.

Runsaan 10 asteen pakkasessa ja auringonpaisteessa mentiin lentokelillä lujaa, lujempaa kuin koskaan. Norjalainen metsätyömies Magnus Rismyhr, joka edellisenä talvena oli hävinnyt loppukirikamppailun Kuoskulle, sai nyt revanssin. Hän jätti loppukilometreillä muut vastaansanomattomasti. Kuosku hävisi lopulta 50 sekuntia. Paras suomalainen oli Rauno Juola, joka jäi Kuoskusta vain ehden sekunnin. 45-vuotias Pauli Siitonen jäi jo yhdeksänneksi.

Useimmat hiihtäjät tekivät Finlandian parhaat aikansa. Heihin kuului myös Sisko Kainulainen, kokonaissijoituskin parani 58:aan. Siskon vauhdista kertoo myös se, että ruotsalainen olympiahiihtäjä Meeri Bodelid oli naisten sarjassa kolmas, mutta hävisi Kainulaiselle yli 21 minuuttia.

P75 27.2.1983
Miesten voittajat :
1. Magnar Rismyhr (Norja) 3.41,54
2. Matti Kuosku (Ruotsi) 3.42,44
3. Rauno Juola 3.42,45

Naisten voittajat :
1. Sisko Kainulainen 4.04,45
2. Marie-Christine Subot (Ranska) 4.18,47
3. Meeri Bodelid (Ruotsi) 4.25,49

Osallistujia 12083

→ 1984

 

1984

Ilmoittautumisia kertyi 13800, ladulle lähti 13226 ja kun viimeinen maaliin asti taistellut – Anneli Virta Turusta ajalla 11.56,40 – oli perillä, tuloslaskijoiden kirjanpidossa päästiin lukuun 12909. Ulkomaisia osanottajia oli 26 maasta yhteensä yli 1100.

Finlandia-hiihto oli 26. helmikuuta 1984 kiistatta maailman suurin massahiihtotapahtuma, tästä virallisena todisteena on pääsy Guinnessin Suureen Ennätystenkirjaan. Tuolloin jopa Vaasa-hiihto jäi jälkeen, samoin Sveitsin Engadin-hiihto (11457 maaliintulijaa vuonna 1980).

Jostakin syystä mitalit pääsivät loppumaan kesken ja osa hiihtäjistä sai oman mitalinsa jälkikäteen postitse.

Uskilan nousussa 57 km:n kohdalla 26-vuotias ruotsalainen taloustieteiden opiskelija Örjan Blomqvist karkasi parinkymmenen hiihtäjän kärkiletkasta. Blomqvist luisteli maaliin lähes kaksi minuuttia ennen ikinuorta 42-vuotiasta Matti Kuoskua, joka oli jo neljännen kerran peräkkäin mukana kärkikamppailussa. Paras suomalainen oli Tauno Puoskari kolmantena. Tsekkoslovakian olympiahiihtäjä Jiri Beran oli neljäs.

Örjan Blomqvist oli ensimmäinen kerran mukana Finlandiassa. Vielä edellisenä päivänä hän hiihti Ruotsin hiihtokisoissa Falunissa 30 kilometriä, siirtyi yön aikana Suomeen ja voitti rasituksista huolimatta. Hän oli pyrkinyt Ruotsin olympiajoukkueeseen 50 km:lle, mutta jäi niukasti ulos joukkueesta.

1213:sta naisesta nopein oli jälleen Sisko Kainulainen. Pahin kilpakumppani naisten sarjassa jäi yli puolen tunnin päähän.

P75 26.2.1984
Miesten voittajat :
1. Örjan Blomqvist (Ruotsi) 3.46,23
2. Matti Kuosku (Ruotsi) 3.48,31
3. Tauno Puoskari 3.48,32

Naisten voittajat :
1. Sisko Kainulainen 4.18,52
2. Raili Haataja 4.49,28
3. Ruth Schmigun (Neuvostoliitto) 4.50,36

Ilmoittautuneita 13800
Osallistujia 12909

→ 1985

 

1985

Talvi 1985 oli Suomessa vuosisadan kylmin. Jatkuvat yli 20 asteen pakkaset haittasivat sekä kilpa- että kuntohiihtäjien harjoittelua ja Finlandiastakin jäi ilmoittautuneita pois enemmän kuin koskaan. Hiihtopäivän aamuna Katumajärvellä oli pakkasta 24 astetta. 13850 ilmoittautuneesta hiihtäjästä lähti matkaan vain 10790 ja maaliin tuli 9705 – yli tuhat hiihtäjää jätti leikin kesken pakkasessa.

Reppu-Finlandia hiihdettiin ensimmäistä kertaa, päivää ennen itse Finlandiaa. Reppu-Finlandian aikana pakkasasteita oli jopa 29 astetta.

Posket ja silmät olivat vaarassa paleltua, ja esimerkiksi naisten sarjan voittaja – jälleen kerran – Sisko Kainulainen joutui maaliin saavuttuaan hakemaan ensiapua paleltumiinsa. Vakavammilta onnettomuuksilta vältyttiin, sillä hiihtäjät osasivat varautua pakkaseen.

Edellisen vuoden voittaja Ruotsin Örjan Blomqvist toi veljensä Andersin mukaansa hiihtoon. Veljekset säntäsivät kärkeen, vasta lopussa Örjan näytti pikkuveljelleen kaapin paikan. Kolmanneksi tuli Neuvostoliiton Andrei Sergejev ja toisen kerran Finlandia-hiihdon historiassa suomalaiset miehet jäivät ilman palkintosijoja. Tauno Puoskari oli neljäs ennen 198-senttistä ensikertalaista Jari Niemistä.

Kolme parasta hiihtäjää joutui doping-testiin, jonka tulokset osoittivat, että mitään kiellettyä ei ollut käytetty.

P75 24.2.1985
Miesten voittajat :
1. Örjan Blomqvist (Ruotsi) 3.55,12
2. Anders Blomqvist (Ruotsi) 3.56,48
3. Andrei Sergejev (Neuvostoliitto) 3.57,25

Naisten voittajat :
1. Sisko Kainulainen 4.25,21
2. Marja Auroma 4.35,21
3. Reetta Vauhkonen 5.06,42

Osallistujia 9705

→ 1986

 

1986

Osanottajamäärä putosi osin edellisen vuoden kovan pakkasen pelottamana ja nytkin vallinneen äärettömän kylmän sään johdosta. Maaliin saapui 8820 hiihtäjää.

Järjestäjät joutuivat vakavasti pohtimaan syitä osanottajakatoon ja etsimään jotain uutta. Koko hiihdossa oli vallalla tyylien murros. Perinteinen tapa ja luistelutyyli olivat ”sotatilassa” tavallisten hiihtäjien keskuudessa. Tyylit vaativat myös erilaiset ladut ja latuväylät.

Kaksoisvoitto meni jälleen Ruotsiin. Edellisten vuosien voittaja Örjan Blomqvist voitti loppukirissä Bengt Hassisin. Kolmanneksi tuli Sveitsin Kondrad Hallenbarter. Naisten voittoon hiihti Marja Auroma, joka edellisenä vuonna tuli toiseksi naisten sarjassa.

P75 23.2.1986
Miesten voittajat :
1. Örlan Blomqvist (Ruotsi) 4.04,10
2. Bengt Hassis (Ruotsi) 4.04,12
3. Konrad Hallenbarter (Sveitsi) 4.06,09

Naisten voittajat :
1. Marja Auroma 4.44,34
2. Raili Haataja 4.46,45
3. Reetta Vauhkonen 4.58,53

Osallistujia 8820

→ 1987

 

1987

Hiihto pystyttiinkin järjestämään Hämeenlinnasta Lahteen, oli pitkään mieliä askarruttavana ongelmana Katumajärven jään kestokyky. Finlandia-hiihtoon otettiin käyttöön uusi lähtöaika; startti ammuttiin klo 9.00, eikä klo 8.00 kuten aikaisempina vuosina.

Edellisten vuosien mestari Örlan Blomqvist joutui taipumaan toiselle sijalla, sillä Veijo Hämäläinen piti pintansa maaliviivalle asti ja voitti. Toinen ruotsalainen, Hans Persson sijoittui kolmanneksi.

Sisko Kainulainen palasi välivuoden jälkeen voittajaksi naisten sarjassa.

Hiihtäjien kesken arvottiin myös henkilöauto, jonka voitti söörmarkkulainen Oiva Repo.

P75 22.2.1987
Miesten voittajat :
1. Veijo Hämäläinen 3.38,00
2. Örlan Blomqvist (Ruotsi) 3.38,03
3. Hans Persson (Ruotsi) 3.38,26

Naisten voittajat :
1. Sisko Kainulainen 4.13,45
2. Reetta Vauhkonen 4.19,13
3. Marja Auroma 4.22,25

Osallistujia 7219

→ 1988

 

1988

Ensimmäiset 15 Finlandiaa hiihtäneet nimitettiin hiihtoneuvoksiksi juhlallisin menoin.

Tällä kertaa hiihto miteltiin vain perinteisellä tyylillä eli voimassa oli luistelukielto, joka sai alkunsa hiihtäjien keskuudessa levinneessä eripurasta tyylien välillä. Aikaisemmissa hiihdoissa sai itse valita hiihtotyylinsä, mutta nyt latujen varsille tuotiin ensimmäistä kertaa hiihtotapavalvojat. Tämä aiheutti kuitenkin paljon arvostelua, nyt luistelijoiden suunnalta.

Osanottajamäärässä tapahtui laskua. Niinpä matkaan lähti 7029 hiihtäjää, joista maalin asti pääsi 6299. Reppu-Finlandiaan osallistui 1650, joten yhteensä Finlandia keräsi kuitenkin yli 8500 hiihtäjää.

Perinteisellä hiihtotavalla käyty kisa oli suurta Ruotsin voittojuhlaa nelosvoitolla. Anders Blomqvist jätti nyt edellisten vuosien voittajan ja isoveljensä neljänneksi. Hans Persson hävisi Andersille nipakasti. Håkan West tuli kolmanneksi. Naisten sarjan voitti Marja Auroma.

Finlandia-hiihdon toimisto muutti syksyllä Lahden Urheilutalolle evakkoon tulevien MM-hiihtojen tieltä.

P75 28.2.1988
Miesten voittajat :
1. Anders Blomqvist (Ruotsi) 4.20,58
2. Hans Persson (Ruotsi) 4.20,58
3. Håkan Westin (Ruotsi) 4.21,00

Naisten voittajat :
1. Marja Auroma 4.59,17
2. Madeleine Galland (Ranska) 4.59,38
3. Reetta Vauhkonen 5.04,40

Osallistujia 6305

→ 1989

 

1989

Hiihdon MM-kisojen takia Finlandia-hiihto järjestettiin normaalia myöhemmin.

Huonot lumiolot aiheuttivat paljon huolta Finlandia-hiihdon uudelle pääratamestarille Jorma Aavajoelle. Haaveet hiihdosta Hämeenlinnasta Lahteen kariutuivat helmikuun puolivälissä ja lähtö jouduttiin siirtämään vesisateiden vuoksi ensin Katumajärveltä Lahden Vesijärvelle ja sitten vielä Stadionille.

Finlandia pystyttiin kuitenkin hiihtämään 50km matkalla, vaikka monet eurooppalaiset hiihdot peruttiin lumipulan vuoksi. Uutuutena hiihdettiin Kuutamo-Finlandia.

Kun kansainväliset huippuhiihtäjät olivat poissa, muodostui hiihdosta Hannu Mannisen, Jari Niemisen ja Tarmo Määtän keskeinen raju välien selvittely. Naisten hiihdon voitti viimein Eero Kolehmaisen tytär Reetta Vauhkonen, joka oli edellisinä vuosina ollut kärjen tuntumassa.

P50 5.3.1989
Miesten voittajat :
1. Hannu Manninen 2.16,12
2. Jari Nieminen 2.16,14
3. Tarmo Määttä 2.16,16

Naisten voittajat :
1. Reetta Vauhkonen 2.43,40
2. Marianne Eggert 2.50,48
3. Anne Roll (Norja) 2.55,08

Osallistujia 5145

→ 1990

 
Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.
  • Twiittaa @finlandiahiihto
  • Seuraa meitä Facebookissa
  • 47. Finlandia-hiihto järjestetään 22.-23.2.2020
  • Ilmoittaudu 1. toukokuuta alkaen!
  • Lauantaina 22. helmikuuta 50 km, 32 km ja 20 km perinteisen hiihtotyylin kilpailut
  • Sunnuntaina 23. helmikuuta 50 km, 32 km ja 20 km vapaan hiihtotyylin kilpailut
  • Katso kuvat Instagramissa ja KUVAT.FIssä
korvaa

Finlandia-hiihto on voittoa tavoittelematon organisaatio. Osallistumismaksuista kertyneet saatavat (kulujen jälkeen) jaetaan tapahtumaa järjestävien urheiluseurojen, Lahden Hiihtoseuran ja Hollolan Urheilijat -46, kesken. Osallistumalla Finlandia-hiihtoon tuet suomalaista nuorisourheilua.