Historia

 
1973
Hämeenlinnan ja Hyvinkään välille suunniteltu ensimmäinen Finlandia-hiihto peruttiin lumen vähyyden vuoksi. Uudeksi reitiksi päätettiin 75 km matka Hämeenlinnasta Lahteen.
1974
Ensimmäinen startti vuodelta 1974 Finlandia-hiihto hiihdettiin ensimmäistä kertaa Hämeenlinnasta Lahteen. Ensimmäisen hiihdon hiihtäjämäärä yllätti järjestäjät iloisesti: Ainoastaan hiihdon puuhamies Risto Rytökoski uskalsi odottaa yli tuhatta hiihtäjää. Hiihtämässä oli niin olympiavoittajia kuin julkimoitakin.
 
Hiihdon maskotti, kesken talviuniensa herätetty jääkarhu, jäi ensimmäisen kerran hiihtomassan jalkoihin.
 
Jääkarhu ? No, Keski-Euroopassa oltiin tuolloin vakuuttuneita, että täällä pohjolassa ei muita löydykään.
1975
Ensimmäinen vähäluminen talvi, jolloin lähtö siirrettiin Hämeenlinnasta Lahteen. Matkaksi tuli näin 50 kilometriä.
1976
Osanottajamäärä ylitti jo 3 500 hiihtäjää. Pauli Siitonen voitti Finlandian ensimmäisen kerran ja hallitsi suvereenisti Finlandiaa seuraavat viisi vuotta. Hiihtäjiä oli jo 14 maasta.
1977
Keli oli huono ja jäällä vettä, joten lähtö siirrettiin vara-alueelle Hämeenlinnassa.
1978
Lähtö vuodelta 1978 Lähtöalueella oli paljon loskaa, joka päätettiin kerätä valleihin. Loskan tilalle tuli kuitenkin vettä. Hiihtäjät pääsivät lähtemään puhtaalta kirkkaalta jäältä, mutta sukset ja jalat litimärkinä.
 
Worldloppet, johon Finlandia-hiihto kuuluu ainoana Suomesta, perustettiin kansainvälisten hiihtomaratonien katto-organisaatioksi Uppsalassa.
1979
Säiden puolesta erittäin hyvä hiihto. Osanottajamäärää jouduttiin ensimmäisen kerran rajoittamaan, hiihdon kasvun hallitsemiseksi. Hiihdon ylärajaksi sovittiin 7 000 hiihtäjää.
 
Vuoden 1978 MM-kisojen areena, Lahden uusi upea urheilukeskus pääsi esille ja loi upeat puitteet hiihdolle.
1980
Osanottajamäärä saavutti jo 8 000 hiihtäjän rajan. Naisten sarjan voitti Sisko Kainulainen, jolle voittoja kertyikin heti 6 vuotta peräjälkeen. Kaiken kaikkiaan hän voitti Finlandian 12 kertaa.
1981
Ruokailu Kaunkorvessa Finlandia-hiihto hiihdettiin hyvissä olosuhteissa, ilmoittautuneita oli 9 670.
 
Voitto meni ensimmäistä kertaa ulkomaille, kun miesten sarjan voiton vei Ruotsia edustanut Matti Kuosku.
1982
10 000 hiihtäjän haamuraja rikottiin. Japanin prinssi Tomohito osallistui Finlandiaan. Eksoottisen latuasematarjoilun vuoksi hänellä oli jopa oma maistaja mukanaan.
1983
Finlandian 10-vuotisjuhlahiihto.
 
Uusi 12 500 hiihtäjän osanottajakatto täyttyi jo elokuussa. Koska kaikki halukkaat ulkomaalaiset otettiin mukaan, ilmoittautuneita oli lopulta yhteensä 13 400.
 
Jään paksuutta mitattiin jatkuvasti, jotta se varmasti kestäisi hiihtäjien ja rekkojen painon.
1984
Finlandia pääsi Guinnesin ennätyskirjaan maailman suurimpana massahiihtotapahtumana, ilmoittautumisia otettiin vastaan 13 800 ja ladulle lähti 13 226 hiihtäjää.
 
Jostakin syystä mitalit pääsivät loppumaan kesken ja osa hiihtäjistä sai oman mitalinsa jälkikäteen postitse.
1985
Finlandiassa kului 500 000 pahvimukia, 15 000 litraa mustikkakeittoa ja talkoolaisia oli 2 000. Reppu-Finlandia hiihdettiin ensimmäistä kertaa, päivää ennen itse Finlandiaa.
 
Talvi oli vuosisadan kylmin. Lähtöpaikalla pakkasta oli 24 astetta. Reppu-Finlandiassa hiihdettiin vielä kovemmassa pakkasessa,, asteita oli peräti -29.
1986
Osanottajamäärä putosi ensimmäistä kertaa kovien pakkasten vuoksi. Nyt pakkasta riitti 18 astetta.
 
Uusi hiihtotekniikka, luistelu oli sallittua ja Finlandiaa hiihdettiin yhtä aikaa kummallakin hiihtotavalla.
1987
Finlandia-hiihdon lähtöajaksi vakiintui klo 9.00 aiemman klo 8.00 sijaan. Finlandia-hiihtäjien kesken arvottiin henkilöauto, jonka voitti söörmarkkulainen Oiva Repo.
1988
Ensimmäiset 15 Finlandiaa hiihtäneet nimitettiin hiihtoneuvoksiksi juhlallisin menoin.
 
Perinteinen hiihtotapa vakiintui Finlandia-hiihdon päämatkan tekniikaksi ja hiihtotapavalvojat ilmestyivät ladun varrelle.
 
Finlandia-hiihdon toimisto muutti syksyllä Lahden Urheilutalolle evakkoon tulevien MM-hiihtojen tieltä.
1989
Hiihdon MM-kisojen takia Finlandia-hiihto järjestettiin normaalia myöhemmin. Lähtö järjestettiin normaalia myöhemmin. Lähtö siirrettiin vesisateiden vuoksi ensin Katumajärveltä Lahden Vesijärvelle ja sitten vielä Urheilukeskukseen.
 
Finlandia pystyttiin hiihtämään, vaikka monet eurooppalaiset hiihdot peruttiin lumipulan vuoksi. Uutuutena hiihdettiin Kuutamo-Finlandia.
1990
Hiihtäjät lähtevät matkaan 1990 Finlandia-hiihto hiihdettiin lumitilanteen vuoksi taas Lahdesta Lahteen, matkana nyt 45 km.
 
Perinteisen hiihtotavan rinnalle tuli vapaa Finlandia päivää ennen perinteisen hiihdon jälkeen.
1991
Muutaman leudon vuoden jälkeen koittivat jälleen erittäin hyvät hiihtokelit ja Finlandia-hiihto hiihdettiin Hämeenlinnasta Lahteen.
1992
Finlandia-hiihto oli osa itsenäisyyden 75-vuotisjuhlaa. Niinpä Finlandiaa hiihdettiin jopa lylyllä lykkien, puusuksista puhumattakaan.
1993
Finlandia-hiihdon lähtö siirrettiin jälleen Lahteen, reitin pituudeksi tuli 50 km. Hiihtäjille annettiin erikoinen lumitakuu. Hiihtopäivänä keli oli erinomainen ja hiihto onnistui mainiosti.
 
Finlandia-hiihto rekisteröityi yhdistykseksi, jonka jäseniä olivat Suomen Hiihtoliitto, Suomen Latu, Hämeenlinnan Hiihtoseura ja Lahden Hiihtoseura.
1994
Finlandia-hiihto hiihdettiin hyvissä olosuhteissa Hämeenlinnasta Lahteen.
1995
Finlandia-hiihdon reittiä lyhennettiin jälleen lauhan sään vuoksi. Tällä kertaa lähtö oli Lahden vanhalla raviradalla. Huhut hiihdon siirtämisestä pysyvästi Lahteen voimistuivat, mutta ne kumottiin.
 
Finlandia-hiihdon tuoteperheeseen lisättiin Finlandia-maastopyöräily.
1996
Finlandia hiihdettiin normaalisti Hämeenlinnasta Lahteen, vieläpä mukavassa pikkupakkasessa.
1997
Finlandia-hiihto pystyttiin taas hiihtämään hyvissä olosuhteissa Hämeenlinnasta Lahteen. Hiihdosta tehty ohjelma näkyi ensimmäistä kertaa Eurosportilla.
1998
Reppu-Finlandia hiihdettiin vielä hyvässä säässä, mutta itse Finlandia-hiihdon lähtö jouduttiin päivänvaroitusajalla siirtämään Lahteen.
 
Vain 18 tunnissa saatiin koko järjestelykoneisto käännettyä “Lahti-asentoon” ja jopa Katumajärvelle menneet hiihtäjät oikealle lähtöpaikalle. Lämpimimmillään ilma oli kahdeksan astetta plussan puolella.
1999
Finlandia-hiihto hiihdettiin viimeistä kertaa Hämeenlinnasta Lahteen. Reppu-Finlandia hiihdettiin myös viimeistä kertaa. Mikrosiruihin perustuvaa ajanottojärjestelmää kokeiltiin ensimmäisen kerran.
2000
Finlandia-hiihdon lähtö siirrettiin jälleen Lahteen, nyt päätös tehtiin kuitenkin jo kahta viikkoa ennen hiihtoa. Hiihdon jälkeen tehtiin päätös siirtää Finlandia-hiihto pysyvästi reitille Lahti-Hollola-Lahti. Perusteena oli ilmaston pysyvä lämpeneminen. Finlandia-hiihdon lähtöhän oli 1990-luvulla siirretty viidesti Lahteen.
 
Finlandia-sauvakävely perustettiin.
2001
Ensimmäinen hiihto uudella reitillä Lahti-Hollola-Lahti, joka kiersi myös Hollola kirkolle. Reitin lisäksi Finlandia-hiihdon logo ja ilme uusittiin. Hiihtäjämäärät kääntyivät nousu-uralle. Lumitilanteen vuoksi hiihdettiin osittain varareittiä. Matkoina oli 53 ja 28 kilometriä.
 
Hiihdon MM-kisojen vuoksi Finlandia-hiihto järjestettiin kaksi viikkoa normaalia aikaisemmin. MM-kisat alkoivat vain viisi päivää Finlandian jälkeen, joten kahden suurtapahtuman järjestäminen vaati tarkkaa suunnittelua.
2002
Finlandian paranneltu uusi reitti saatiin kuntoon jo joulukuussa. Lumet alkoivat sulaa vain viikkoa ennen hiihtoa ja Finlandia-hiihdon talkoolaiset alkoivat massiivisiin lumen lapiointitalkoisiin. Reitti saatiinkin lumetettua 44 kilometrin mittaiseksi. Finlandia-juna kuljetti hiihtäjiä ensimmäisen kerran Helsingistä suoraan lähtöpaikalle.
 
Uusi Internet-pohjainen kisakansliajärjestelmä saatiin käyttöön juuri ennen hiihtoa.
2003
Finlandia-hiihdon 30. juhlahiihto hiihdettiin kauniissa pakkassäässä 60 ja 30 kilometrin perinteisillä matkoilla. Järjestelyt onnistuivat hyvin.
 
Finlandia-hiihto ry päätettiin lopettaa kesäkuussa. Suomen Hiihtoliitto teki sopimusesityksen Lahden Hiihtoseuralle ja Hollolan Urheilijat -46:lle, jotta ne teknisesti ja hallinnollisesti järjestäisivät hiihdon seuraavan viiden vuoden aikana. Kummankin urheiluseuran johtokunnat käsittelivät asian ja sopimus hyväksyttiin.
2004
Finlandia-hiihtoon vuonna 2004 osallistui noin 5400 hiihtäjää. Olosuhteet olivat latujen kannalta hankalat, sillä vaikka kunnostustöihin oli ryhdytty jo aikaisin syksyllä, leuto sää pehmitti latuja.
2005
Finlandia-hiihto 2005 hiihdettiin aurinkoisessa säässä. Yli 5500 hiihtäjää ilmoittautui tapahtumaan, joten hiihtäjiä oli hiukan enemmän kuin edellisenä vuotena. Hiihtäjiä 25 eri maasta otti osaa hiihtoon ja järjestelyt sujuivat hyvin.
 
Kylmä sää piti ladut hyvässä kunnossa ja ripeimmin 60 kilometrin matkan sivakoi virolainen Meelis Aasmäe ajalla 2:53,38. Suomalainen Jukka-Pekka Ojala sijoittui toiseksi ja Kari Varis ehti maaliin kolmantena.
 
Naisista nopein oli Satu Salonen ajalla 03:18,34. Vuoden 2005 hiihdossa kisa-alueen kokoonpanoa muutettiin ja kisakanslia toimi urheilukeskuksen alakerrassa. Hiihtäjien ruokailu sijoitettiin telttaan aivan lähtöalueen lähelle.
2006
Tuore olympiavoittaja Torinosta, Viron Andrus Veerpalu, kirjasi tililleen perinteisen 62 km voiton. Toiseksi sijoittui venäläinen Aleksei Ivanov ja kolmanneksi Veerpalun maanmies Jaak Mae. Naisten voiton vei nimiinsä Satu Salonen, ennen toiseksi tullutta Sirkka Ehmroothia ja kolmanneksi sijoittunutta Susanna Nevalaa.
 
Finlandia-hiihdon organisaatio teki kisan jälkeen päätöksen ottaa ensi vuonna vapaa hiihtotapa taas ohjelmaan, jolloin palvellaan molempien hiihtotapojen ystäviä. Finlandia-hiihdon mitalien aiheena oli Helsinki-Lahti -oikorata, sen avaamisen kunniaksi.
2007
Lähtötunnelmia 2007 Finlandia-hiihto järjestettiin kahtena päivänä. Perinteisen 62 km reitti jouduttiin lumipulan takia lyhentämään 50 km matkaksi. Samaa reittiä käytettiin myös seuraavana päivänä seitsemän vuoden tauon jälkeen ohjelmaan palanneella vapaan 50 km hiihdossa.
 
Kumpanakin päivänä ensimmäisenä maalilinjan ylitti Kari Varis, josta tuli Finlandia-hiihdon historiassa ensimmäinen tuplavoittaja samana vuonna.
 
Perinteisen 50 km matkalla Variksen voitto ei tullut helpolla: kisassa nähtiin ennennäkemättömän tiukka sekuntitaistelu heti lähdöstä aina viimeisille metreille asti, jolloin kisan kolmelle parhaalle kellotettiin maalissa sama aika. Kaikille maaliin tulleille jaettiin mitalit, jonka aiheena oli “Suomen eduskunta 100 vuotta”.
2008
Tänäkin vuonna lumipulan vuoksi jouduttiin 62 km lyhentämään 50 km:ksi. Sää suosi lauantaina perinteisen hiihtäjiä, sunnuntaina keli oli sateen vuoksi raskas.
 
Molemmat pitkät matkat voitti edellisen vuoden tapaan Kari Varis. Mitalin aiheena oli Suomen Hiihtoliitto 100 vuotta. Hiihtäjiä oli ilmoittautunut 5032.
2009
Finlandia-hiihdossa oli ensimmäistä kertaa mukana myös naisille ja nuorille (alle 16-vuotiaille) vapaa 20 km matka. Lauantaina hiihdettiin perinteisellä 50km ja 32 km ja sunnuntaina vapaalla 50km ja 20km. Perinteisen matkan voitti Niklas Colliander ja vapaan jälleen Kari Varis. Mitalin aiheena oli Lahden Sibeliustalo. Ilmoittautuneita oli yhteensä 5183. Vähälumisen talven takia jouduttiin jälleen tekemään paljon työtä latujen eteen ja tänä vuonna ne olivatkin hyvässä kunnossa.
2010
Vuoden 2010 talvi oli erittäin poikkeuksellinen lumitilanteen vuoksi. Lunta oli enemmän kuin koskaan 2000-luvulla. Lumen painosta puita katkeili ja Hälvälän alueella käytettiin helikopteria pudottamaan lunta pahimmista kuusikoista. Lauantaina ladut eivät kestäneet viimeisiä hiihtäjiä, tuhannelle viimeisimmälle ajettiin ladut kesken hiihdon.
 
Perinteisen pitkän matkan voittaja oli kuudetta kertaa Kari Varis ja vapaan voitti Vesa Härkönen.
 
Finlandia-hiihdon mitalin aiheena oli Vesijärvi puhtaaksi –kampanjan logo. Finlandia-hiihto tuloutti jokaisesta hiihtäjästä Vesijärvi puhtaaksi –säätiölle osuuden osallistujamaksuista.
2011
Vuoden 2011 Finlandia-hiihdossa oli ensimmäistä kertaa FIS maraton cupin arvo, mikä lisäsi hiihdon kilpailullista arvoa ja näkyvyyttä.
 
Miehet pääsivät ensimmäistä kertaa osallistumaan vapaan 20 km matkalle. Samassa sarjassa kisasivat myös naiset ja alle 16-vuotiaat juniorit. Perinteisen 50 km matkan voitto meni Ruotsin Oskar Svärdille ja vapaan 50 km kisan voitti ja Viacheslav Zuev Venäjältä. Mitalin aiheena oli 2011 Finlandia-hiihdon tunnus.
 
Lähtö 2011 Edelleen jatkettiin Vesijärvi puhtaaksi –kampanjan tukemista.
 

 

 

 
2012
Nuotio latuasemalla. Lunta saatiin vasta tammikuun puolivälistä, mutta kylmät jaksot säässä auttoivat laduntekijöitä eikä lumensiirtoja tarvinnut tehdä. Ladut saivatkin tänä vuonna kiitosta.
 
Perinteisen matkan voitto meni tällä kertaa Tsekkiin, Martin Koukalille. Vapaan voitti Suomen Johan Gustafsson.
 
2013
Finlandia-hiihdon 40. juhlavuosi starttaa perjantain iltatapahtumalla 22.2.2013 !

Finlandia-hiihto on voittoa tuottamaton organisaatio. Osallistumismaksuista kertynyt tuotto (järjestelykulujen jälkeen) jaetaan tapahtumaa ylläpitävien urheilijaseurojen, Lahden Hiihtoseuran ja Hollolan Urheilijat -46, kesken.

Toisin sanoen, osallistumalla Finlandia-hiihtoon tuet suomalaista nuorisotoimintaa!


Login