Finlandia Hiihto > Uutiskirjeet > Uutiskirje 1 / 2012

1/2012


	Jääkarhuvakuutus näkyy 2012 mitalissa Vuoden 2012 mitali pohjaa Finlandia-hiihdon alkuvuosiin 1970-luvulla. Finlandia syntyi, kun Suomeen haluttiin Vaasa-hiihdon kaltainen massahiihtotapahtuma. Silloiset urheilujohtajat päättivät aloittaa Finlandia-hiihdon vuonna 1973, mutta vielä tuolloin se jouduttiin lumen puutteen vuoksi perumaan. Vuodesta 1974 lähtien Finlandia on järjestetty joka vuosi. Suomen luonnon olot olivat tuolloin varsin eksoottisessa maineessa Keski-Euroopassa: sikäläisillä oli tieto, ettei hiihto olisi turvallista jääkarhujen vuoksi. Silloiset johtajat ottivatkin jääkarhuvakuutuksen, jotta sattunut vahinko voitaisiin korvata. Perimätieto kertoo, että vakuutussumma oli hyvinkin alhainen. Sittemmin on luovuttu kyseisestä vakuutuksesta. Tuon vanhan historian innoittamana Finlandia-hiihdon mitalin aiheena on suksilla oleva pakeneva karhu. Tällainen logo on ollut aikaisemminkin, josta sitä on nyt mukailtu uuden mitalin malliksi. Mitali annetaan kaikille maaliin tulleille hiihtäjille. Mitalit toimittaa lahtelainen kultasepänliike E.A. Rasi Ky
	Tilannekatsaus Finlandia-hiihtoon on tällä hetkellä ilmoittautunut yhteensä 4518 hiihtäjää.

	Ratamestarin raportti Talvi saapui viimein lumen ja pakkasen muodossa Lahden seudulle ja myös rataryhmä on päässyt töihin. Loppiaisen jälkeen päästiin ajamaan ensimmäiset pohjat moottorikelkalla rengasjyrän kanssa ja menneen viikonlopun lumet ajettiin kahteen kertaan tampparin kanssa lähes koko reitti(lahden alueella lunta tuli n. 30cm)...ensin suojakeli alle ja sitten pakkanen (-15 parhaimmilllaan) kovetti pohjan ja nyt voidaan odotella sitten lisää lumia tulevaksi. Jos on myrskyt aiheuttaneet ylimääräistä hommaa sähköyhtiöille, sitä myöskin on tullut latupohjille. Kaatuneita ja räjähtäneitä (menevät metrin korkeudelta poikki ja näyttää kuin olisi runko räjähtänyt) puita on Hälvälän alueella ollut useampaan otteeseen mutta kiitos Puolustusvoimien avun siitä selvittiin toistaiseksi eroon nopealla aikataululla. Lisää lunta on luvassa lähipäivinä joten treenikilometrejä on luvassa hiihtäjille ja pohjaustunteja ratamestarille ja latukonekuskeille..... Jukka Lehtinen Ratamestari 2012 Finlandia hiihto

	Ikineuvos Antti Eskola: Finlandia-muistoja on niin paljon, ettei kaikkia muistakaan! Antti Eskola Lammilta ilmoittautui ensimmäiseen Finlandia-hiihtoon nuoremman kaverinsa (joka on myös hiihtänyt kaikki Finlandiat) yllyttämänä, sattumalta. ”Kauhistelin aluksi pitkää matkaa, mutta yllytyshulluna päätin lähteä mukaan.” Ensimmäinen hiihto mentiin puusuksilla, vain muutamilla oli muovisukset. Seuraavassa hiihdossa jo puolella oli muoviset sukset alla, ja sittemmin puusukset jäivät vähemmistöön. Eskolan mielestä muovisukset ovat paremmat, eivät katkeile hiihtäjien ruuhkassa. ”80-luku oli loistavaa aikaa Finlandia-hiihdossa, myös se kun Hämeenlinnan Katumajärven jäältä lähti toistakymmentä tuhatta hiihtäjää. Erityisesti ovat jääneet mieleen neljäs hiihto, kun jää oli veden vallassa, ja vuosi 1987 kun oli kova pakkanen”, Antti Eskola muistelee. Neljäskymmenes Finlandia-hiihto lähestyy, mutta Antti Eskolalla ei ole kummempaa tavoitetta kuin mennä hiihto kerrallaan. Konkari neuvoo nuorempia hiihtäjiä muistamaan erityisesti juomisen ja hitaan lähdön. Kun aikatauluttaa etenemisvauhdin omien kykyjensä mukaan, eivät reitin viimeiset kilometrit ole raskaita.

	Treenivinkki: Vältä pakkopullaa! Hiihdosta pitää nauttia, evästää muun muassa Krista Lähteenmäkeä valmentava Matti Haavisto Finlandiaan valmistautuvia viimeisille viikoille ennen h-hetkeä. Haavisto suosittaa välttämään tilannetta, että on harjoitellut itsensä väsyksiin. ”Hiihto ei saa alkaa tuntumaan "pakkopullalta", vaan siitä pitää nauttia. Pyri hiihtämään hyvissä olosuhteissa ja hyvin toimivilla välineillä”, Haavisto sanoo. Sen lisäksi on edelleen tärkeää harjoitella monipuolisesti. Hyvät hiihtokelit saattavat houkutella satsaamaan pelkkään hiihtoon, mutta tärkeää olisi pitää palauttavat juoksu- tai juoksu-kävely-lenkit ohjelmassa kerran viikossa. Muuten 4 ja 3 viikkoa ennen Finlandiaa voi harjoitella määrällisesti vielä aika paljon. ”4 viikkoa ennen tapahtumaa voisi olla 1-2 VK-harjoitusta. Ensimmäinen voisi olla yhtämittainen pidempi, "rento" VK-vauhti, kestoltaan 1.00-1.20 tuntia. Toinen VK-harjoitus voisi olla esim. 10 min VK1 -alueella ja sitten 3 x 5 min lähellä anaerobista kynnystä/5 min palautuksella. Viikkoon pitää myös sisällyttää yksi pitkä, rauhallinen noin 3-4 tunnin lenkki”, Haavisto vinkkaa. Kolme viikkoa ennen tapahtumaa ohjelmassa olisi yksi VK-harjoitus kestoltaan 45-60 minuuttia, jossa alku hiihdetään rennosti ja viimeinen 10 minuuttia lähellä anaerobista kynnystä. Silloinkin ohjelmassa voi olla yksi pitkä lenkki sekä 1-2 lajivoimaharjoitusta. ”Lajivoimaharjoitus voi olla esimerkiksi tasatyönnöt 10 x 3 min reippaasti/3min palautuksella vaihtelevaan maastoon.”Kaksi viikkoa ennen tapahtumaa harjoitusmäärät laskevat. ”Muista lihashuolto ja palauttava JK. Edelleen yksi VK-harjoitus 30-45 min, josta lopun voi tulla reippaammin. Viikon pitkäksi harjoitukseksi riittää 2.30-3.00 tuntia. Siihen harjoitukseen voi sisällyttää myös lajivoimaosion, vaikkapa tasatyöntö 30-45 minuuttia”, Haavisto sanoo.

	Yksi meistä: Eija Mielonen Messilän latuaseman viestintävastaava Eija Mielonen on hoitanut tehtävää Lahden Työväen hiihtäjien kautta jo 2000-luvun alusta. Muutama vuosi oli taukoa, kun lunta ei riittänyt Hollolan kk:lle asti. Tehtäviin kuuluu pitää yhteyttä maaliin sekä lähellä oleviin latuasemiin. Eija Mielonen ilmoittaa muun muassa, milloin kärki (miehet / naiset) on ohittanut aseman ja kuinka monta hiihtäjää ohitti aseman päivän aikana. Eija Mielonen pitää työstään latuasemalla kovasti. Suuren tapahtuman tunnelma on hänestä ihana ja kaikki työntekijöistä kilpailijoihin ovat hyväntuulisia. ” Parasta on tunne sen jälkeen kun kärki on ohittanut Messilän ja olen onnistunut hoitamaan yhden osa-alueen tehtävästäni hyvin. Vaikka olen ollut viestintävastaava monta vuotta on kärjen odottamisen jännitys aina yhtä suuri, verrattavissa urheilusuorituksen jännitykseen.” ” Mieleenpainuvin kommellus oli kun kerran unohdin tehtävää koskevat tärkeät paperit kotia. Kärjen tuloon oli sen verran vähän aikaa ettei papereita ehtinyt hakea. Silloin tuli paniikki mutta siitäkin selvittiin hyvin.”

	Suunnistajan Kauppa satsaa laatuun ja osaavaan henkilökuntaan Suunnistajan Kauppa on tehnyt Finlandian kanssa yhteistyötä jo vuoden 1989 Kuutamo-Finlandiasta lähtien. Myöhemmin Suunnistajan Kauppa otti vastuulleen koko Finlandia-hiihdon tuoteperheen. ”On hienoa olla mukana maamme merkittävimmässä hiihtotapahtumassa. Tapahtuma on jälleen viime vuosina kehittynyt hienosti. Olihan viime keväänä myös pääministeri todistamassa lähtöä. Finlandia-hiihdossa on hauska havaita myös Itä-Euroopan nousu. Aikoinaan sikäläiset hiihtäjät tulivat resuisissa varusteissa, nyt heidät erottaa suomalaisista lähinnä siitä, että heillä on päällään ja allaan vain parasta”, toimitusjohtaja Jukka Westerlund sanoo. Westerlund sanoo Suunnistajan Kaupan pyrkineen aina panostamaan henkilökuntaansa. Tavoitteena on, että henkilökunnalla on riittävä tietotaito ja asiakkaita pystytään palvelemaan mahdollisemman monella kielellä. Finlandiassa myydään Finlandia-tuotteita, joissa Westerlundin mukaan on oltava uutta joka vuosi. Suunnistajan Kaupan kannalta tapahtumavuosissa ei ole ollut juurikaan eroja. ”Nykyinen ison teltan järjestely on hieno. Hiihdon jälkeen hiihtäjät kokoontuvat yhteen tilaan syömään ja rentoutumaan. Parhaat hetket ovat niitä, jolloin olemme saaneet seurata Janne Ahosen mäkihyppyjä arvokisoissa ravintolateltan screeniltä”, Westerlund muistaa. Suunnistajan Kauppa on viime vuodet panostanut enemmän ja enemmän omiin tuotteisiin. ”Meille mikään ei ole niin tärkeätä kuin tarjota asiakkaillemme parasta kilpailukykyiseen hintaan.” Westerlundin mukaan Finlandia-hiihto ja suunnistus kulkevat samoja latuja. Nuoriin pitää panostaa, mutta yleensä vasta varttuneemmalla iällä on aikaa itselle. ”Suunnistuksen ja Finlandia-hiihdon ikäjakauma on suurin piirtein samanlainen. Haasteena on se, että osaamme tarjota asiakkaillemme, hiihtäjille ja suunnistajille moderneja tapahtumia, joissa itse suoritus on kuten ennen, mutta sen ohessa tarjotaan se kaikki arkielämästä tieto väliaikoineen ja reittipiirroksineen”, sanoo Westerlund, jolle hiihto on mieluinen ja läheinen tapa liikkua. Tulevasta Finlandiasta Westerlund odottaa hieman edellisvuotta parempaa.


	24 tuntia - Hiihtoa, hikeä & Hollywoodia Teemu Virtanen on tuttu televisiosta, radiosta ja lehtien palstoilta, mutta myös hiihtoladuilta. 24 tunnin hiihdon ME syntyi Teemun neljännellä yrityksellä ja kirjataan nyt lukemin 433,459 kilometriä. 24 tuntia on kirja Teemu Virtasen värikkäästä matkasta hiihdon ME-mieheksi. Tarina vaiheista, joissa lupaava hiihto-ura vaihtui viestinnän opintoihin Yhdysvalloissa ja viihdemaailma vei miehen mennessään. Arnold Schwarzeneggerin, James Cameronin, Kissin ja Steven Spielbergin kaltaisten tähtien seassa Teemu loi merkittävän viihdetoimittajan uran Hollywoodissa. Tapahtumarikkaiden vaiheiden jälkeen Teemu palasi hiihdon pariin nimenomaan Finlandiassa ja on sen jälkeen taistellut 10 vuoden ajan kärkisijoista lukuisissa massahiihdoissa. Myös tänä vuonna Teemu nähdään mukana Finlandian kiihkeässä tunnelmassa. 24 tuntia -kirja on myynnissä kirjakaupoissa maaliskuun alussa 29 euron hintaan. Finlandia-hiihto tarjoaa kirjan tapahtumaan osallistuville 20 euron tarjoushintaan. Hiihtäjät voivat tilata kirjan myös ennakkoon tarjouskoodilla "Finlandia". Lisätiedot ja ennakkotilaukset: kalle.kotiranta@fitra.fi, 040 502 2786, www.fitra.fi.

_{Finlandia-hiihto | info@finlandiahiihto.fi | 03 816 813 | FAX 03 751 2079 | Urheilukeskus 15110 Lahti}